Yllätys....

Jos saa paljon hyviä uutisia ja asioita, elämä pitää huolen siitä, että siellä pilvissä ei leiju kauan...

Caralla havaittu eilen illalla klo 21.30 ruskeaa vuotoa. Paperilla pyyhittäessä joukossa myös hiukan verta. Koira levoton ja läähättää. Soitto eläinlääkärille ja suositus käydä näyttämässä. Lääkäri aika klo 22.00.

Lääkärissä otettiin verikoe. Sitten lääkäritahtoi ultrata koiran kohdun. Helpommin sanottu kuin tehty. Koira piti saada kyljelleen ja paikoilleen. Ei rauhoiteta lääkkeillä, mikäli ei ole ihan pakko. Koira kyljelleen pöydälle, kaikki ok. Kunnes lääkäri otti esiin trimmerin. Silloin Caraa vietiin. Minähän en muuten tässä makaa. Kyllä siinä oli piteleminen. Kahdesti koira pääsi tappelemaan itsensä jaloilleen. Sitten emäntä meni sen rintakehän päälle makaamaan. Ei tietenkään koko painolla, mutta silleen, että koira tunsi olevansa tukevasti kiipelissä. Tappeli se vielä siinäkin vastaan ja yhdessä vaiheessa jopa näytti, että teki mieli käyttää hampaita, kun meni hermo. Antoi se sitten periksi ja antoi ultrata ihan kiltisti.

Lääkärin kirjoittamassa paperissa lukee:

Status: Lämpö 38,4 (normaali), Emätin turvoksissa, hieman rusehtavaa eritettä. Ultraäänessä kohdunsarvet n. 1,5 cm. Yleistutkimus muuten normaali. Tulehdussolut hieman koholla, 16,7.

Hoito-ohje: Kohdunseinämän tulehduksen varalta antibioottikuuri 10 pv. Kontrolliultra suositeltavaa kuurin lopussa. Mikäli yleisvoinnissa taphtuu  muutos huonompaan (apaattisuutta, runsasta juomista) tai huomaatte muuta normaalista poikkeavaa, ottakaa yhteytta aikaisemmin.

Cara sai lääkärissä antibioottia injektiona, joka pisti kutittamaan. Lääkäri vaan tuumi, että se on se apuaine joka voi vähän kutittaa. Injektion ansiosta itse kuuri voidaan hakea vasta maanantaina iltapäivällä. Ei tarvinnut lähteä silloin yöllä, eikä heti aamusta ajelemaan.

Tänäaamuna Cara on ollut normaali, vilkas itsensä. Lääkäri antoi luvan harrastaa ihan normaalisti, mikäli koira vaan jaksaa.