20120729

Kesäloman päätös

Käytiin kesäloman viimeisenä viikonloppuna reissussa Lappeenrannassa. Yövyttiin leirintäalueella pienessä mökissä. Cara on oikeen mukavaa matkaseuraa. Leirintäalue ja pieni mökki ei tuota sille minkäänlaista ylimääräistä stressiä eikä siis omistajille ylimääräistä päänvaivaa koiran takia.

Reissun päätarkoitus kuitenkin oli suorittaa BH-koe.  Linkkiä klikkaamalla näet Caran (Jatzarin Jasmine) lopputuloksen:
http://www.spl.fi/intra/bewertungsliste.php?koeid=1354

Suullinen palaute meni jotakuinkin näin: Teknisesti keskeneräinen koira, jolla on kuitenkin suuri halu tehdä töitä ohjaajalle.

Käytännössä tämmöisen palautteen sai koiran kontaktin ajoittaisesta tipahtelemisesta (koira ei kuulemma viellä kykene suuntaamaan kaikkea käytettävissä olevaa kapasiteettia seuraamiseen), parista kaksoiskäskytyksestä ja seuraamispaikan ajoittaisesta elämisestä.

Itse olen todella tyytyväinen koiraan. Sen suorituksessa ei pahemmin näkynyt täysin vieras kenttä, jolla se ei ole ikinä käynyt, ei edeltävä mökkeily-yö, ei emännän jännittynyt olemus, eikä edes kuuma auringonpaiste ja +25 asteen lämpötila.


Kiitämme kaikkia meidän kanssa kentällä treenanneita ja meitä ohjanneita! Ilman teitä emme olisi tässä.


Kuten linkistä aukeavalta sivulta voi lukea, oli samassa myös suojelukoe, eli meidät arvostellut tuomari on spl:n suojelutuomari. Emäntä pääsi ekaa kertaa ikinä näkemään yhden onnistuneen kolmosluokan koiran suojelukokeen. Ja mikäs siinä oli katsoessa, seefferi töissä.

Yksi välietappi on siis saavutettu. Sen eteen tehtiin töitä reilu 1,5 vuotta. Melkoinen urakka siis. Tästä jatkamme pikkuhiljaa noudon opettelemista, hiomme koiran tekniikkaa ja kentällä pitäisi alkaa harjoitella esteitä. Uutta tavoitetta ei juuri nyt lähdetä ajallisesti asettamaan, sillä emäntä on 8:lla kuulla raskaana ja maastot on viellä ihan kesken. Kesän 2013 edistyminen sitten näyttää, milloin on kokeen aika. Mutta kokeeseen me tähtäämme, ennemmin tai myöhemmin.

20120723

Metsäpäivä

Mustikan keruu on sitten ihmeellistä hommaa. Koiran mielestä. Sen päähän ei mahdu, mitä ihmettä ihmiset pusikosta kykkii. Kovin hyvä kaveri se ei käsin poimijalle ole. Välillä törmäsi käteen semmoisella vauhdilla, että poimija huomasi pitävänsä kädessään mustikkasurvosta. Välillä koko poimittava varpu yks kaks vain katosi käden alta koiran toimesta. Eikä niissä koiran käsittelemissä varvuissa varmaan enää mitään kasva... Sankostaan sai olla tarkka, mikäli halusi työnsä tuottavan tulosta, eikä päätyvän kankaalle. Siinä kohtaa kun niitä pusikossa kykkijöitä on kolme, koiralla pitää melkoisen kiirettä. Kaikki pitää ehtiä nähdä ja kokea ja siinä sivussa käydä vielä tarjottelemassa keppiä, että eikö se millään lentäisi. Niin ja Millankin menemiset piti vielä tietää.

Illalla esineruudussa koira ensitöikseen liimasi kielensä toisen koiran virtsaan (YÖKS!!!). Saatiin kuitenkin hätistettyä töihin ja toikin esineen ihan kivasti melkein perille. Sitten se unohtui ja hajut taas vei neitiä... Viimeiseksi tehtiin innon nostatusta. Koira kii, hetsaus, lelu mettään ja koira perään. Ja siitä koira leluineen autoon.

Jäljellä koira keskittyi. Kepit 4/6, suora kulma mentiin ilman mitään ongelmia. Vauhti ja säätäminen puuttui. Mikä ei tässä kohtaa ole ollenkaan huono asia, vaikka emäntä koiransa vauhdista tykkääkin.

20120708

kesäloma

Cara oli elämänsä ensimmäistä kertaa hoidossa paikallisessa lemmikkihoitolassa. Uutiset 2 vrk hoitojakson sujumisesta yllättivät ( ja toisaalta taas eivät). Cara on kuulemma rauhallinen kaveri. Rauhallinen? Ihan tosi? meidän vauhti-hömppäkö? No jaa, toisaalta saatiin taas todiste hermojen kunnosta. Hoitajan toinen uutinen oli, että koira kippaa vesikuppinsa joka ikinen kerta kun sen sille antaa. Heh. No joo, ei meillä kotona ihan syyttä ole vesikuppi penkillä. Koirat yltää juomaan, mutta eivät tassuta kuppia nurin.

20120705

Mölli-BH ja tassu

Treeniryhmä järjesti mölli-BH-kokeen oman ryhmän koetta vajaille koirille. Paikalla oli oman seuran oikea tuomari arvioimassa koirakoiden suoritukset. Meidän vuoro oli ensimmäisenä. Aloitettiiin paikallaolosta, jonka koira suoritti onnistuneesti.

Paikallaolo

Sitten tuli vaihto ja oli meidän vuoro tehdä seuraamiskaavio. Ekaa suoraa tehdessä huomasin koiran linkuttavan jotakin jalkaa. Joku sanoi, että takajalkaa. Lähempi tarkastelu koiran tassuihin osoitti, että etutassun isossa anturassa oli palkeenkieli. Kenttä oli hiekkaa, jossa seassa isohkoja teräviä kiviä. Ei ihme, että linkkasi.

Seuraamista kipeää tassua linkaten


Suoritus keskeytettiin ja koira autoon. Tuomari tuumi, että ei voi arvostella, mutta että nähdyn linkkausseuraamisen perusteella koira neljällä terveellä tassulla toimii todennäköisesti oikein hyvin. Ensiapulaukun saksilla leikkasin palkeenkielen pois ja laitoin koiran tassuun oman sukkani. Onneksi treenikaverilla on teippiä mukana. Sukka jalassa koira pystyi tekemään tottista joten kuten edellistä tasaisemmalla kentällä. Emme kuitenkaan enää tehneet arvioitavaa bh-suoritusta. Anturasta puuttuu pinta noin pikkusormen pään kokoiselta alueelta.

Seuraamista ohjaajan sukka jalassa


Apteekki suositteli siihen tassuvoidetta. Jouduin selittämään juurta jaksain, että tassu on muuten oikeen terve ja kimmoisa jne, siitä vaan on lähtenyt pinta todennäköisesti asfaltilla kurvailun seurauksena. Ei se tarvitse mitään kuiville tassuille tarkoitettua voidetta. Apteekista mukaan lähti eläinten haavanpuhdistusaine ja suihke, joka tekee haavan pintaan suojaavaa kalvoa. Eläinliikkeestä kävin ostamassa tossun. 

Seuraavana päivänä haava näytti jo todella hyvälle. Se on vain ympyrä koiran anturassa. Mutta päällimmäisen pinnan puuttuessa varon sitä silti. Alla oleva pehmeämpi kudos kun kuitekaan ei todennäköisesti kestä samaa kulutusta kun päällimmäinen (jota ei ole). Säännöllistä putsausta, kovalla kävelyn rajoitamista ja tossun käyttöä, niillä toivomme selviävämme.