Käytiin aamulenkillä ja samalla otettiin tottikset sataman parkkipaikalla. Cara oli parkkipaikalla10m koulutusliinassa. Eli ei rikottu mitään lakia tai sääntöjä kun koira oli kytkettynä. Tosin se liinan toinen pää oli vapaasti maassa mahdollistaen lelun heittämisen ilman että emäntä olisi rähmällään lelun perään ryntäävän koiran takia. Kun Cara meinasi rynnätä ohikävelijöitä moikkaamaan, minä tallasin liinan päälle, eli koira oli kytketty ja hallinnassa. Seuraaminen ja perusasento sujui nakilla hyvin, lelulla meni pikkuisen hösläämiseksi (edistää, vinottaa, pomppii), mutta pääsin kuitenkin palkkaamaan, kun koira ei heti anna periksi vaan yrittää ja yrittää. Lisäksi otettiin muutama eteentulo. Rapaisiahan me oltiin tuon session jälkeen. Äh, pikkuvikoja. Housut pyykkikoneeseen, liina suihkuun ja koiralle lumipesu.
Lenkkiosuudella koira hiukan koitti aluksi vetää hajujen perään, mutta tein selväksi että ei käy. Sitten käveli mallikkaasti. Vastaantulevaa ihmistä ei noteerannut mitenkään! JEE!!! Vastaan tulevan koiran ohitti hyvin, mutta meinasi jälkikäteen rynnätä kohti.
Kotimatkalla saimme kiinni naapurissa asuvan perhepäivähoitajan lapsineen ja kysyin, sopiiko että otetaan koiralle porukassa kävelemisen harjoitus. Ja sopihan se. Pari kertaa oli Cara menossa lapsia moikkaamaan, mutta käveli muuten tosi mallikkaasti. Hajut kiinnosti tasi paljon ja suuri osa matkaa mentiin nenä maassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti