7kk

Tänään tuli mittariin 7kk. Cara on 55,5 cm korkea ja painaa 22 kg.

Neiti aloitti juoksunsa ja on itse asiasta ihan hämillään. Hormonit hyrrää tehden levottomaksia ja jatkuvasti pitää nuolla. Että se siitä pentukurssilla käynnistä sitten... No eipä sitä olisi ollut kun yksi kerta enään.

Kokeiltiin edustuskuvan ottoa taasen:

Viimeviikolla käytiin metsälenkillä. Metsässä oli moottorikelkat ajanu ristiin rastiin ja aateltiin että otetaan Millalle haku. Caraa ei ole vielä hakuhommiin kouluttamalla koulutettu (ootellaan koulutusryhmien alkamista), joten aateltiin, että antaa sen juosta siinä mukana. Isäntä otti molemmat koirat kiinni ja minä läksin menemään kelkanjälkeä pitkin. Sitten tulin kelkanjälkien risteykseen. Jatkoin hetken suoraan, käännyin omia jälkiäni takaisin ja poikkesin jälkien risteyksestä oikealle. Menin kappaleen matkaa ja kyykistyin kinoksen taakse. Isäntä päästi koirat, jotka ampaisivat suoraan jälkeä pitkin minun hajuvanassani. Ja juoksivat sitten täysiä ohi siitä risteyksestä, Milla edellä, eli hämäykseni toimi. Juoksivat muutamia kymmeniä metrejä, kunnes Millan nenä sanoi että ei olla enää oikeassa suunnassa. Se kääntyi takaisin, Cara perässään. Hetken ne poukkoilivat ees taas, ja sitten Cara vissiin totesi, että eihän tästä mitään tuu ja alkoi toimia oman päänsä mukaan. Se sai hajun ja tuli umpihankea pitkin suoraan mun luo. Kehuessani pentua vuolaasti Millakin löysi meidät. Tosin Milla taisi käyttää enempi korviaan kun nenäänsä... Ja minähän tottakai olin onnesta soikeana: pentu käyttää nenäänsä ja tulee ilmavainulla, eikä jälkeä pitkin! Hakukoira! 

Cara on alkanut ihanasti pysyä lähellä irti ollessaan ja tulee kutsusta luo. Nyt tämän asian vahvistaminen vaan täytyy laittaa tauolle, kun en uskalla juoksuista narttuani laskea irti juuri missään... Käytiin tuossa emännän vanhempien luona ja he ihmettelivät kun tommonen pennunhuima istuu joka kerta kun ollaan menossa ulko-ovesta ulos. Istui myös silloin kun jompikumpi "isovanhemmista" oli viemässä ulos. Heh. Koulutuskysymys. Ja meillä pakko. Eihän siitä mitään tulisi jos koira (22kg) rynnisi ovesta ulos kilpaa lapsen (11kg) kanssa...

Pihalla otettiin Caralle esine-etsintää ja kun se loisti siinä, isäntä alkoi tuumailla, pitäisiköhän kouluttaa koira etsimään geokätköjä. Geokätkö = maastoon piilotettu rasia, jossa on lokikirja. Kätköjä etsitään koordinaattien ja gps-paikantimen avulla. Isäntä harrastaa geokätköjä ja joskus kätkön löytyminen on työlästä. Sekä kätkön, että esineen etsiminen metsästä kuitenkin perustuu samaan asiaan: ihmisen hajuun. Sitten mietittiin että kun hakuihin kuuluvassa esineruudussa koiran pitää tuoda esine minulle, mutta geokätköä se ei saisi tuoda, koska se pitäisi osata piilottaa takaisin samaan paikkaan, mistä sen otti. Eli koiralle pitäisi opettaa kaksi kokonaan eri käskyä, jotka tarkoittaisivat eri ilmaisumuotoa, toinen esineruutuun ja toinen kätkölle. Esineruudussa sen pitää tuoda esine mulle, kätköä etsittäessä ilmaista kätkö vaikka haukkumalla tai menemällä maahan odottamaan. Katsotaan, lähdetäänkö viemään tätä ideaa eteenpäin.