Illalla käytiin lenkillä. Poikettiin siinä sitten metsään ja laskin Caran irti. Metsänpohja oli täynnä puiden lehtiä, jotka oli jäässä ja piti aika meteliä emännän kenkien ja koiran tassujen alla. Alkumatkan Cara kulki korvat sivuilla sen näköisenä että mitähä tohon ääneen nyt sanos, ei kivalta kuulosta. Mutta jonkun matkaa mentyämme se totesi että samapa tuo.
Iltaruualla opeteltiin sivulle perusasentoon tuloa =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti