=)

Emäntä leikki Cara kanssa esineen piilotusta. Eli emäntä leikitti pentua lelulla, nappasi pennun kiinni ja heitti lelun lapsen lelujen sekaan. Lastenhuoneessa vallitsi sillä hetkellä mukava lelu kaaos tähän hommaan. Plus lapsi leikki huoneessa eli toimi jonkinmoisena häiriönä. Pentu pääsi lelunsa perään heti kun lelu oli pysähtynyt ja toi sen emännälle. Kovin montaa kertaa tuota tosin ei uskaltanut tehdä, ettei iske tympäännys. Kerran lelu lensi koriin. Ja pentu löysi sen silti. Nenäänsä käyttäen.

Sen jälkeen Millakin halusi osallistua ja nappasi emännän kädessä olevasta lelun päästä kiinni. Cara roikkui toisessa päässä, joten emäntä päästi irti. Ja koirat leikkivät vetoleikkiä keskenään. Ja Millallakin oli kivaa. Välillä Cara puri Millaa huuleen jolloin ääntely vaihtui murinaksi. Mutta heti kun pentu siirsi hampaansa leluun, kuulimme taas hurinaa. Auttoiko tuo meidän parin päivän totaalierotus ja tarkka vahtiminen ettei toista turhaan pureksita korjaamaan koirien välit? Mene ja tiedä. Ei kyllä ole mitään mukavampaa katseltavaa kuin keskenään leikkivät koirat!