Kentälle mennessämme siellä ei ollut ketään. Kaverini otti ensin koirillaan treenit. No mutta kun meidän vuoro alkoi lähestyä, alkoi kentälle tulla ihmisiä kera jalkapallon... Ja kun meidän vuoro koitti, näytti jalkapalloa olevan pelaamassa kokonainen somaliperhe... Minä mietin, että mitähän tästäkin tulee... Tarkoitus oli opettaa Caralle ihan uusi juttu: hakujen ilmaisu. Eli että koira käy maalimieheltä rullan ja tuo sen minulle. Mietin, että se siitä opetuksesta, eihän koirani näe muuta kun sen jalkapallon... No otettiin koira kentälle ja siinä sitten kokeiltiin muutama luoksetulo koira 10m liinassa. Cara teki hyvin. Niin hyvin, että päätin, että kokeillaan sitä uutta juttua. Ihmisistä se ei välittäny vaikka ne juoksi. Muutaman kerran se jalkapallo meni niin kiinnostavasti, että lähti jo empivästi kohti menemään. Sen näköisesti että voi vitsi kun tahtos ja kiinnostas, mutta kun on taatusti kiellettyä. Hakuilmaisun Cara teki eka hyvin, sitten pudotti ja sitten teki taas hyvin. Eli saimme kaksi onnistunutta kertaa. Sitten otettiin yksi paikoillaan olo, ja koira teki oikein mallikkaasti. Aikaa en ottanut kun ei ollut välinettä, mutta ensikerralla pitää ottaa mukaan jokin jolla mitata aikaa. Lopuksi leikittiin kävyillä ja sitten koira autoon, kun sillä oli oikein hauskaa. Jäi koiralle semmoinen mieli, että kenttä on kiva paikka.
Sitä jäin miettimään millainen koira on "grande ei". Eräs somalilapsi sanoin toiselle lapselle noin kaverini koirasta. Kuulostaa positiiviselta kommentilta, vaan onko sitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti