Teinillä alkaa olla liian suuret luulot itsestään. Se katsoo oikeudekseen vartioida säkkituolia, kontrolloida muiden lauman jäsenten emännän luona oloa, löhötä missä sattuu ilman pienintäkään aikomustakaan väistää ketään, törmäillä menemään jokapaikasta ekana ilman korvia jne...
Onko tää nyt tää ikä vai onko meillä johtajuusongelman poikanen??? Tokihan teinit hakee paikkaansa ja kapinoi yms mukavaa... Mutta silläkään perusteella en jätä reagoimatta tähän. Emännän murahduksia se väistää, mutta kun sen pitäisi tietää olevansa isännän ja lapsenkin alapuolella...
Oli tää nyt sitten kumpi tahansa, niin järjestys tulee NYT! Rajat vedetään tiukalle ja niissä pysytään vähintään sinne saakka, että kakara on kuosissa. Muutoinhan se voi kohta alkaa kuvitella saavansa komennella kaikkia. Ja semmoisen koiran kanssa eläminen ei ole kivaa.
Mukavasta koirasta on tullut sisätiloissa ikävä koira...
Hakumetässä se toimi tänään alun päättömänä (nenä kiinni) juoksentelua lukuun ottamatta loistavasti. Toi mulle rullan ja lähti avuilla näytölle. Tätä sitten vielä vahvistettiin kotipihassa. Häiriötön (millaahan ei kai lasketa?) paikallaolo on nykyään 4 min. Ja väliajat koira makaa. Eli tekemisen puutteesta se ei kärsi. Tekemisen määrän tarkistin ekana ongelman poikasen havaittuani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti