Dobo

Jumppahetkeen tarvitaan naksutin, herkkuja, koira ja dobo-pallo.

Ohjaajalla tukeva ote pallosta. Pallo ei saa pyöriä mihinkään suuntaan, kun koira hyppää sen päälle.

Aluksi nostetaan vain etutassut

 Jossain kohtaa koira läksi itse tarjoamaan pallon päälle hyppäämistä.

Pallon päällä ollaan muutamia sekunteja kerrallaan ja sitten koira käsketään alas. Laji on koiralle rankka, eikä ole tarkoitus jumittaa sen lihaksia saati tappaa mielenkiintoa.

Pallon päällä voi pyöriä. Alkuasetelma....

... ja lopputulos.

Caran istuu mielellään (oma-aloitteiseti) koska niin on tukevampaa. Horjutetaan asentoa nostamalla etutassua.

Emäntäkin saa jumppaa. Emännän jumpatessa koira saa helppoja makupaloja.

Doboilun luvataan parantavan sekä ohjaajan, että koiran lihaskuntoa, kehonhallintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Siinä sivussa se on mukavaa yhdessä tekemistä koiran kanssa joka hoitaa koira-ohjaaja-suhdetta.  Lajin liikkeet voidaan jakaa kolmeen osaan: koiran tekemiin, ohjaajan tekemiin ja yhdessä tehtäviin. Meidän kuvissa näkyy nyt koiran tekemät ja yhdessä tehty. Doboilu kehittää koiran syviä lihaksia. Syvät lihakset ovat lähellä selkärankaa sijaitsevia, nivelet paikoilleen tukevia lihaksia. Tärkeitä, mutta usein unohdettuja siis, niin koirilla kuin ihmisilläkin. (lähde http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/lajiesittelyt/dobo/ )