20130102

Kuvia

Kuvaa tämän päivän lenkistä, kiitos Satu!

Lentääkö pallo


Näin sitä loikitaan

tarkkana <3


.
laskeutuu leuka edellä?
Cara hakee kepin, Pyry säestää


keehveli <3

Päivä oli jo hämärtymässä illaksi ja taivaalta tuli jotain märkää. Siitä johtuu kuvien hämyinen tunnelma.

Vuodenvaihde

Viimevuosi lopeteltiin Caran kanssa varsin koiramaisesti. Käytiin lenkkeilemässä toisen seefferikoirakon kanssa. Onko mitään parempaa, kun kaksi keskenään metsässä leikkivää sakemannia. Samaa rotua olevat vaan jotenkin ymmärtävät toisiaan parhaiten ja ovat tasaväkinen leikkipari, vaikka toinen painaisikin melkein kaksi kertaa toista enemmän. Seefferi ymmärtää äänekästä seefferileikkiä, koska on itse samanmoinen. Cara on leikkikaveriinsa "Tuffeen" verrattuna vielä ihan pentu. Heitin niille keppiä. Jossain kohtaa olin heittäviinäni kepin, mutta piilotinkin sen selkäni taa. Cara pomppi hankeen keppiä etsimään. Mutta "Tuffe" jäi katsomaan minua sen näköisenä että milloin oikein aion oikeasti heittää sen kepin.

Vuosi aloitettiin lenkillä Caran, Millan, kultsi Vilin ja seropi Akun kanssa. Tämä lenkki sisälsi leikkihetkiä huomattavasti vähemmän kun sefferi+seefferi yhdistelmä, vaikka oltiin edellispäivän tapaan irti metsässä. Melko raskastekoisella kultaisellanoutajalla vaan ei hangessa ollut mitään mahdollisuuksia pysyä Caran perässä, vaikka olisi välillä halunnutkin. Milla sen sijaan kovasti koitti pysyä Caran vauhdissa jopa hangessa. Vaan kun Caralla oli koko porukan pisimmät jalat ja vähiten massaa, ei toiset sen perässä pysyneet. Ihan sai rauhassa viedä kepin metsään ensin sillä toisia härnättyään.

Minulla ei olut kameraa mukana kummallakaan reissulla, joten nyt joudutte tyytymään pelkkään tekstiin. Tylsää!

20121229

2012 --> 2013

Aika tarkastella mennyttä vuotta ja miettiä tulevaa.

2012
Tämän vuoden tavoitteita olivat:

Käymme näyttelyssä hakemassa virallisen arvosanan.

Näyttelyssä käytiin 27.5.2012 ja viralliseksi arvosanaksi tuli HYL. Ei mennyt niinkuin strömsössä...


Teemme kaiken mahdollisen sen eteen, että joku (seura tahi henkilö) alkaisi opettaa meille jälkeä.


 Paikallisen koiraseuran jälkitreeneissä käytiin alkukesä. Tavoite saavutettu.


Käymme (vähintään epävirallisessa, ehkä jopa virallisessa) tokokokeessa.


Pääsiäisenä 6.4.2012 tiemme vei möllitoko-kokeeseen ja loppusaldohan oli 157,5 pistettä eli kakkostulos. Tavoite saavutettu.

Kisaura olisi tarkoitus korkata vuonna 2012! Joskaan ei välttämättä vielä pk-puolella. Mutta sinnekin mennään, kunhan valmista saadaan. 


Ylitimme asetetut tavoitteet ja suoritimme BH-kokeen hyväksytysti 28.7.2012.





2013

Ensivuoden tavoitteet:

-Saada mahdollisimman paljon ajettuja jälkiä. Harkita JK1 loppusyksystä.

-Tottiksessa ykkösluokan liikkeiden opetus (noudot, hypyt, eteenmeno)

-TK1

-Olisi kiva kokeilla jotain ihan uutta lajia.




20121224

Joulua


Toivotamme kaikille  

oikein 
hyvää joulua 

 ja 

menestyksekästä  
uutta-vuotta 2013!




20121210

Sunnuntain touhuja

 Lapsi leikki koiran kanssa (yksipuolista) lumisotaa. Lumi lensi ja koira pyydysti sen lapsen naurun säestyksellä. Jossain kohtaa pitää aina olla tylsä ja tehdä tuosta stoppi, koska muuten koira on ihan ähkypallo syötyään niin paljon pakkaslunta... Nämä kaksi jaksaisi leikkiä ties kuinka kauan.




Seefferi lensi





Muisteltiin mummokoiran kanssa menneitä




Cara teki töitä



Nyt huomasi hyvin, mikä valtava ero noissa kahdessa on. Siinä, missä Millaa pitää hetsata (leikittää) patukalla, että sen saa tekemään edes jotain, Caraa ei tod. kannata hetsailla. Milla tarvitsee suuret avut esim. perusasennon muodostamiseen, Caralle riittää sanallinen käsky. Milla tarvitsee todella paljon vahvistusta siitä, että tekee parasta aikaan täysin oikein, Cara on mielestään aina oikeassa. Millalle palkan pitää olla näkösällä, Cara luottaa siihen, että kyllä se palkka jostain aina ilmaantuu. Millaa voi helposti leikittää niin, että patukka on vain minulla ja koira jahtaa sitä. Caran kohdalla mun nopeus ei lumisella alustalla riitä, vaan se saa patukasta helposti otteen. Hiekkakentällä oikeanlaisilla kengillä on jotain toivoa pysyä koiran edelle.

20121206

6.12.2012

 Oli järvi, aurinko, mittarissa -20...


... Cara...



...Milla...


...Kylmyydessä pikkuhiljaa hyytyvä ikivanha järkkäri ja minä (sattuneesta syystä meistä ei ole kuvaa).













Me oltais Caran kanssa viihdytty vielä vaikka kuinka kauan, mutta Milla alkoi olla viluisen näköinen, niin piti sitten vaihtaa sisätiloihin. Järkkärikään ei varmaan ollut lämpimään siirtymisestä yhtään pahoillaan.

20121025

Uusi tuttavuus

Meidän perheessä on nykyään neljä ihmisjäsentä.

Millalla on jo kokemus vauvoista, olihan se jo olemassa, kun ensimmäinen tähän taloon putkahti. Se ei ole lapsen itkun fani, vaan luikkii talon toiseen päähän aina kun lapsi itkee. Nappasin Millan nenän eteen uuden tulokkaan päässä olleen hatun. Milla nuuhkaisi hattua kerran, meni ihan luimuun ja lähti äkkiä pois sen näköisenä että: "taas tämmönen, paree kadota kuunekka se alkaa huutaa!"

Caralla ei ole mitään kokemusta asiasta ja se onkin ihan uteliaana. Vielä nytkin melkein viikon jälkeen se tahtoisi vaan nuuhkia ja tutkia uutta. Millään sen järkeen ei näytä mahtuvan, että mikä kumma se tää nyt on.