Käytiin kesäloman viimeisenä viikonloppuna reissussa Lappeenrannassa. Yövyttiin leirintäalueella pienessä mökissä. Cara on oikeen mukavaa matkaseuraa. Leirintäalue ja pieni mökki ei tuota sille minkäänlaista ylimääräistä stressiä eikä siis omistajille ylimääräistä päänvaivaa koiran takia.
Reissun päätarkoitus kuitenkin oli suorittaa BH-koe. Linkkiä klikkaamalla näet Caran (Jatzarin Jasmine) lopputuloksen:
http://www.spl.fi/intra/bewertungsliste.php?koeid=1354
Suullinen palaute meni jotakuinkin näin: Teknisesti keskeneräinen koira, jolla on kuitenkin suuri halu tehdä töitä ohjaajalle.
Käytännössä tämmöisen palautteen sai koiran kontaktin ajoittaisesta tipahtelemisesta (koira ei kuulemma viellä kykene suuntaamaan kaikkea käytettävissä olevaa kapasiteettia seuraamiseen), parista kaksoiskäskytyksestä ja seuraamispaikan ajoittaisesta elämisestä.
Itse olen todella tyytyväinen koiraan. Sen suorituksessa ei pahemmin näkynyt täysin vieras kenttä, jolla se ei ole ikinä käynyt, ei edeltävä mökkeily-yö, ei emännän jännittynyt olemus, eikä edes kuuma auringonpaiste ja +25 asteen lämpötila.
Kiitämme kaikkia meidän kanssa kentällä treenanneita ja meitä ohjanneita! Ilman teitä emme olisi tässä.
Kuten linkistä aukeavalta sivulta voi lukea, oli samassa myös suojelukoe, eli meidät arvostellut tuomari on spl:n suojelutuomari. Emäntä pääsi ekaa kertaa ikinä näkemään yhden onnistuneen kolmosluokan koiran suojelukokeen. Ja mikäs siinä oli katsoessa, seefferi töissä.
Yksi välietappi on siis saavutettu. Sen eteen tehtiin töitä reilu 1,5 vuotta. Melkoinen urakka siis. Tästä jatkamme pikkuhiljaa noudon opettelemista, hiomme koiran tekniikkaa ja kentällä pitäisi alkaa harjoitella esteitä. Uutta tavoitetta ei juuri nyt lähdetä ajallisesti asettamaan, sillä emäntä on 8:lla kuulla raskaana ja maastot on viellä ihan kesken. Kesän 2013 edistyminen sitten näyttää, milloin on kokeen aika. Mutta kokeeseen me tähtäämme, ennemmin tai myöhemmin.
20120729
20120723
Metsäpäivä
Mustikan keruu on sitten ihmeellistä hommaa. Koiran mielestä. Sen päähän ei mahdu, mitä ihmettä ihmiset pusikosta kykkii. Kovin hyvä kaveri se ei käsin poimijalle ole. Välillä törmäsi käteen semmoisella vauhdilla, että poimija huomasi pitävänsä kädessään mustikkasurvosta. Välillä koko poimittava varpu yks kaks vain katosi käden alta koiran toimesta. Eikä niissä koiran käsittelemissä varvuissa varmaan enää mitään kasva... Sankostaan sai olla tarkka, mikäli halusi työnsä tuottavan tulosta, eikä päätyvän kankaalle. Siinä kohtaa kun niitä pusikossa kykkijöitä on kolme, koiralla pitää melkoisen kiirettä. Kaikki pitää ehtiä nähdä ja kokea ja siinä sivussa käydä vielä tarjottelemassa keppiä, että eikö se millään lentäisi. Niin ja Millankin menemiset piti vielä tietää.
Illalla esineruudussa koira ensitöikseen liimasi kielensä toisen koiran virtsaan (YÖKS!!!). Saatiin kuitenkin hätistettyä töihin ja toikin esineen ihan kivasti melkein perille. Sitten se unohtui ja hajut taas vei neitiä... Viimeiseksi tehtiin innon nostatusta. Koira kii, hetsaus, lelu mettään ja koira perään. Ja siitä koira leluineen autoon.
Jäljellä koira keskittyi. Kepit 4/6, suora kulma mentiin ilman mitään ongelmia. Vauhti ja säätäminen puuttui. Mikä ei tässä kohtaa ole ollenkaan huono asia, vaikka emäntä koiransa vauhdista tykkääkin.
Illalla esineruudussa koira ensitöikseen liimasi kielensä toisen koiran virtsaan (YÖKS!!!). Saatiin kuitenkin hätistettyä töihin ja toikin esineen ihan kivasti melkein perille. Sitten se unohtui ja hajut taas vei neitiä... Viimeiseksi tehtiin innon nostatusta. Koira kii, hetsaus, lelu mettään ja koira perään. Ja siitä koira leluineen autoon.
Jäljellä koira keskittyi. Kepit 4/6, suora kulma mentiin ilman mitään ongelmia. Vauhti ja säätäminen puuttui. Mikä ei tässä kohtaa ole ollenkaan huono asia, vaikka emäntä koiransa vauhdista tykkääkin.
20120708
kesäloma
Cara oli elämänsä ensimmäistä kertaa hoidossa paikallisessa lemmikkihoitolassa. Uutiset 2 vrk hoitojakson sujumisesta yllättivät ( ja toisaalta taas eivät). Cara on kuulemma rauhallinen kaveri. Rauhallinen? Ihan tosi? meidän vauhti-hömppäkö? No jaa, toisaalta saatiin taas todiste hermojen kunnosta. Hoitajan toinen uutinen oli, että koira kippaa vesikuppinsa joka ikinen kerta kun sen sille antaa. Heh. No joo, ei meillä kotona ihan syyttä ole vesikuppi penkillä. Koirat yltää juomaan, mutta eivät tassuta kuppia nurin.
20120705
Mölli-BH ja tassu
Treeniryhmä järjesti mölli-BH-kokeen oman ryhmän koetta vajaille koirille. Paikalla oli oman seuran oikea tuomari arvioimassa koirakoiden suoritukset. Meidän vuoro oli ensimmäisenä. Aloitettiiin paikallaolosta, jonka koira suoritti onnistuneesti.
Sitten tuli vaihto ja oli meidän vuoro tehdä seuraamiskaavio. Ekaa suoraa tehdessä huomasin koiran linkuttavan jotakin jalkaa. Joku sanoi, että takajalkaa. Lähempi tarkastelu koiran tassuihin osoitti, että etutassun isossa anturassa oli palkeenkieli. Kenttä oli hiekkaa, jossa seassa isohkoja teräviä kiviä. Ei ihme, että linkkasi.
Suoritus keskeytettiin ja koira autoon. Tuomari tuumi, että ei voi arvostella, mutta että nähdyn linkkausseuraamisen perusteella koira neljällä terveellä tassulla toimii todennäköisesti oikein hyvin. Ensiapulaukun saksilla leikkasin palkeenkielen pois ja laitoin koiran tassuun oman sukkani. Onneksi treenikaverilla on teippiä mukana. Sukka jalassa koira pystyi tekemään tottista joten kuten edellistä tasaisemmalla kentällä. Emme kuitenkaan enää tehneet arvioitavaa bh-suoritusta. Anturasta puuttuu pinta noin pikkusormen pään kokoiselta alueelta.
Apteekki suositteli siihen tassuvoidetta. Jouduin selittämään juurta jaksain, että tassu on muuten oikeen terve ja kimmoisa jne, siitä vaan on lähtenyt pinta todennäköisesti asfaltilla kurvailun seurauksena. Ei se tarvitse mitään kuiville tassuille tarkoitettua voidetta. Apteekista mukaan lähti eläinten haavanpuhdistusaine ja suihke, joka tekee haavan pintaan suojaavaa kalvoa. Eläinliikkeestä kävin ostamassa tossun.
Seuraavana päivänä haava näytti jo todella hyvälle. Se on vain ympyrä koiran anturassa. Mutta päällimmäisen pinnan puuttuessa varon sitä silti. Alla oleva pehmeämpi kudos kun kuitekaan ei todennäköisesti kestä samaa kulutusta kun päällimmäinen (jota ei ole). Säännöllistä putsausta, kovalla kävelyn rajoitamista ja tossun käyttöä, niillä toivomme selviävämme.
Paikallaolo
Sitten tuli vaihto ja oli meidän vuoro tehdä seuraamiskaavio. Ekaa suoraa tehdessä huomasin koiran linkuttavan jotakin jalkaa. Joku sanoi, että takajalkaa. Lähempi tarkastelu koiran tassuihin osoitti, että etutassun isossa anturassa oli palkeenkieli. Kenttä oli hiekkaa, jossa seassa isohkoja teräviä kiviä. Ei ihme, että linkkasi.
Seuraamista kipeää tassua linkaten
Suoritus keskeytettiin ja koira autoon. Tuomari tuumi, että ei voi arvostella, mutta että nähdyn linkkausseuraamisen perusteella koira neljällä terveellä tassulla toimii todennäköisesti oikein hyvin. Ensiapulaukun saksilla leikkasin palkeenkielen pois ja laitoin koiran tassuun oman sukkani. Onneksi treenikaverilla on teippiä mukana. Sukka jalassa koira pystyi tekemään tottista joten kuten edellistä tasaisemmalla kentällä. Emme kuitenkaan enää tehneet arvioitavaa bh-suoritusta. Anturasta puuttuu pinta noin pikkusormen pään kokoiselta alueelta.
Seuraamista ohjaajan sukka jalassa
Apteekki suositteli siihen tassuvoidetta. Jouduin selittämään juurta jaksain, että tassu on muuten oikeen terve ja kimmoisa jne, siitä vaan on lähtenyt pinta todennäköisesti asfaltilla kurvailun seurauksena. Ei se tarvitse mitään kuiville tassuille tarkoitettua voidetta. Apteekista mukaan lähti eläinten haavanpuhdistusaine ja suihke, joka tekee haavan pintaan suojaavaa kalvoa. Eläinliikkeestä kävin ostamassa tossun.
Seuraavana päivänä haava näytti jo todella hyvälle. Se on vain ympyrä koiran anturassa. Mutta päällimmäisen pinnan puuttuessa varon sitä silti. Alla oleva pehmeämpi kudos kun kuitekaan ei todennäköisesti kestä samaa kulutusta kun päällimmäinen (jota ei ole). Säännöllistä putsausta, kovalla kävelyn rajoitamista ja tossun käyttöä, niillä toivomme selviävämme.
20120702
20120625
Kokeen puolikas
Tänään tehtiin täysin vieraalla kentällä bh-kaavio kokonaan. Koiran lämmittely ja ilmoittautumaan. Vastassa täysin vieras ihminen ja koira hiukan edisti nuuskimaan, muuten hallittu. Sitten kaavio hihnassa, melko ok. Kentällä oli männynkäpy joka meinasi koitua seuraamisen tuhoksi. Lisäksi kontakti tipahteli, koira painoi ja meinasi jossain kohtaa purkaa viettinsä risuun. Henkilöryhmä loistava. No koira irti ja edelleen henkilöryhmä loistava, seuraamisessa hiukan parempi kontakti kuin hihnassa ja kävyn kohdalla suuri vilkaisu että kylläpä tekisikin mieli. Jäävä istuminen ok. Jäävä maahanmeno ja luoksetulo, noh. Olisi se kai läpi mennyt. Koira jäi hyvin ja tuli hyvällä vauhdilla vasta käskyn saatuaan. Mutta luonani pomppasi leukaani kohti... Ei voi kun kirota opetusmenetelmiään palkata leuan alta... Tuli kuitenkin nätisti sivulle. Ja sai palkan koko jutusta vasta tässä kohtaa. Nyt kysymys kuuluukin tekeekö se kaiken tuon paikallaolon jälkeenkin???? Sitä kun ei voi siinä kohtaa virittää... Se meidän täytyy vielä kokeilla!!!
Ennen koetreenejä oltiin käyty toisella täysin vieraalla kentällä. Pelastuskoiraradalla otettiin toisen seefferi-koirakon kanssa hiukan tottista. Meillä Caran kanssa se oli lähinnä perusasentotreeniä. Treenien jälkeen koirat pääsi vuoronperään käymään uimassa läheisessä joessa. Cara ei olis ensin millään halunnut uimasilleen vaan olisi mielummin vaan rannassa rypenyt, mutta kun emäntä kasvatti heittämiensä keppien kokoa tarpeeksi, saatiin kakkarakin uimaan. Koetreeneissä sitten oli koiran hyvä autossa odotella omaa vuoroaan, kun kävi juuri sopiva tuulenvirekin märkään turkkiin. Kuivana olisi varmaan tullut kuuma. Ja treenien jälkeen sitä huomasi seurauttaneensa märkää koiraa: emännän lahje oli ihan läpimärkä.
Ennen koetreenejä oltiin käyty toisella täysin vieraalla kentällä. Pelastuskoiraradalla otettiin toisen seefferi-koirakon kanssa hiukan tottista. Meillä Caran kanssa se oli lähinnä perusasentotreeniä. Treenien jälkeen koirat pääsi vuoronperään käymään uimassa läheisessä joessa. Cara ei olis ensin millään halunnut uimasilleen vaan olisi mielummin vaan rannassa rypenyt, mutta kun emäntä kasvatti heittämiensä keppien kokoa tarpeeksi, saatiin kakkarakin uimaan. Koetreeneissä sitten oli koiran hyvä autossa odotella omaa vuoroaan, kun kävi juuri sopiva tuulenvirekin märkään turkkiin. Kuivana olisi varmaan tullut kuuma. Ja treenien jälkeen sitä huomasi seurauttaneensa märkää koiraa: emännän lahje oli ihan läpimärkä.
20120624
Uusia juttuja jäljellä
Tämän päivän jälki oli rinteessä, jossai kasvoi noin 30 cm korkeaa mustikanvarpua tiheästi. Jälki noin 200m, 65 min ja alussa lyhyt jana.
Lähetyksessä koira mietti hetkisen että mitä kummaa nää hopiset, eihän tässä mitää jälkee oo, kun tähän asti se on viety jäljen päähän. Lähti kuitenkin etenemään janalla ja löysi jäljen. Etenemisen suoruudesta ei tässä kohtaa puhuta. Jäljen alku kulki rinnettä pitkin pysyen kokoajan samalla korkeudella. Ei siis menty ylämäkeen eikä alamäkeen. Koira ajoi tarkasti ja nosti ensimmäisen kepin. Kepin jälkeen jonkun matkaa oli merkitty koiran elämän eka suora kulma. Cara pyyhkäisi kulmasta suoraan ehtien edetä oman pituutensa. Sitten se huomasi, ettei olekaan enää jäljellä ja peruutti. Löysi jäljen ja jatkoi kulmasta jälkeä pitkin alamäkeen. Seuraavasta kepistä käveltiin nätisti suoraan yli.... Seuraavan kepin koira havaitsi vasta mentyään yli, olisiko ilmavirta kuljettanut hajua alamäkeen. Cara iski jarrut kiinni ja kääntyi ympäri nostaen kepin. Loppujälki menikin sitten tasaisen varmasti.
Loppusaldo tänään: jäljen etsintä janalta: ok (ekaksi kerraksi), kepit 4/6 ja onnistunut suora kulma.
Lähetyksessä koira mietti hetkisen että mitä kummaa nää hopiset, eihän tässä mitää jälkee oo, kun tähän asti se on viety jäljen päähän. Lähti kuitenkin etenemään janalla ja löysi jäljen. Etenemisen suoruudesta ei tässä kohtaa puhuta. Jäljen alku kulki rinnettä pitkin pysyen kokoajan samalla korkeudella. Ei siis menty ylämäkeen eikä alamäkeen. Koira ajoi tarkasti ja nosti ensimmäisen kepin. Kepin jälkeen jonkun matkaa oli merkitty koiran elämän eka suora kulma. Cara pyyhkäisi kulmasta suoraan ehtien edetä oman pituutensa. Sitten se huomasi, ettei olekaan enää jäljellä ja peruutti. Löysi jäljen ja jatkoi kulmasta jälkeä pitkin alamäkeen. Seuraavasta kepistä käveltiin nätisti suoraan yli.... Seuraavan kepin koira havaitsi vasta mentyään yli, olisiko ilmavirta kuljettanut hajua alamäkeen. Cara iski jarrut kiinni ja kääntyi ympäri nostaen kepin. Loppujälki menikin sitten tasaisen varmasti.
Loppusaldo tänään: jäljen etsintä janalta: ok (ekaksi kerraksi), kepit 4/6 ja onnistunut suora kulma.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)